JOHDANTO

Haaste

Työmarkkinat, työympäristöt ja työntekijät
muuttuvat jatkuvasti. Johto, joka kykenee
mukautumaan näihin muutoksiin,
on työpaikalle kullanarvoinen.

Yksi viime vuosikymmenten haasteista on ollut
kroonisista terveysongelmista kärsivien työntekijöiden
määrän lisääntyminen. Näiden työntekijöiden
mahdollisuuksia jatkaa työssä käymistä ei aina
tunnisteta. Henkilöstön krooniset terveysongelmat
vaikuttavat myös esimiesten työskentelyyn. Heidän
pohdittavanaan ovat esimerkiksi työpoissaolot, työssä
käymisen ja pitkien poissaolojaksojen jälkeisen työhön
paluun tukeminen, työtehtävien uudelleenjärjestely tai
työntekijöiden sijoittaminen toisiin tehtäviin sekä
kustannukset, joita koituu terveysongelmista kärsivän
työntekijän palveluksessa pitämisestä verrattuna
uuden henkilön palkkaamiseen.

Ratkaisu

CHRODIS PLUS Valmennustyökalu on kehitetty
1) lisäämään johdon ymmärrystä hyödyistä, joita
kroonisista terveysongelmista kärsivien
työntekijöiden osallistaminen, työhön ja
työyhteisöön integroiminen sekä työssä
käymisen tukeminen tuo.
2) valmentamaan esimiehiä arvioimaan
työntekijöiden osallisuuden kokemusta ja
työkykyä.


Valmennustyökalu helpottaa sellaisten
työympäristöjen luomista, jotka tukevat kaikkien
työntekijöiden työtyytyväisyyttä, sitoutumista
työpaikkaan ja tuottavuutta.

1. Kenelle
valmennustyökalu on
suunnattu?

Valmennustyökalu on suunnattu
erityisesti seuraaville kohderyhmille:

  • työnantajat
  • työpaikkojen esimiehet
  • henkilöstöhallinto
  • työpaikkojen sidosryhmät, kuten
    työterveyspalvelujen tarjoajat sekä muut
    työhyvinvoinnin ja -terveyden ja parissa
    työskentelevät.

2. Miksi valmennustyökalu
on tärkeä esimiehille?

Hyvään johtamiseen kuuluu organisaation tärkeimmästä voimavarasta eli työntekijöistä huolehtiminen. Esimiehen on tärkeää tuntea alaistensa tekemä työ, työn luonne ja työskentelyolosuhteet sekä näiden vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Työpaikoilla olisi tärkeää ymmärtää myös, miten krooniset terveysongelmat vaikuttavat niistä kärsivien henkilöiden työkykyyn ja voimavaroihin sekä mahdollisuuksiin jatkaa työskentelyään. Esimiesten osaamisen vahvistaminen tässä on tarpeen, sillä kroonisista terveysongelmista kärsivien ikääntyvien työntekijöiden määrä tulee kasvamaan. Hyvällä johtamisella voidaan ehkäistä muun muassa terveysongelmista kärsivien työntekijöiden terveydentilan tarpeeton julkituleminen työpaikalla sekä työntekijöiden leimautuminen työyhteisössä. Lisäksi voidaan huolehtia, että työntekijät saavat tarvitsemansa tuen palatessaan työhön pitkän poissaolon jälkeen ja että heidän koulutus- ja urakehitysmahdollisuutensa eivät jäisi muita heikommiksi.

Krooniset sairaudet ovat pitkäkestoisia ja tavallisesti hitaasti eteneviä sairauksia, jotka eivät tartu henkilöstä toiseen (esim. tyypin 2 diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet). Niiden oireiden ja hoidon luonne voivat vaihdella jaksoittain.

Krooniset sairaudet ovat tärkein syy pitkäaikaisille
terveysongelmille. Silti olemassa olevissa kansallisissa
politiikoissa ja toimintatavoissa ei aina huomioida
kroonisia sairauksia ja niistä kärsivien henkilöiden
tarpeita.

Henkilöt, joiden krooninen sairaus on hyvässä
hoitotasapainossa, voivat usein jatkaa työskentelyä
täysipainoisesti, ja palata töihin pitkänkin poissaolon
jälkeen. Näin erityisesti silloin, jos työpaikan on
mahdollista tarjota joustavia työratkaisuja, kuten
joustavaa työaikaa, mahdollisuutta etätyöhön tai
muokkauksia työympäristöön tai työvälineisiin.

Kyky sopeutua monimutkaisiin ja pitkään jatkuviin
terveysongelmiin ja toimia niiden kanssa hyödyttää
työntekijöitä, työnantajia ja koko yhteiskuntaa.
Kroonisista terveysongelmista kärsivien työntekijöiden
työkokemuksen ja tietotaidon ylläpitäminen ja
valjastaminen käyttöön on tärkeää työpaikan
menestymisen ja koko yhteiskunnan tuottavuuden
kannalta.

3. Miten valmennustyökalu kehitettiin?

Valmennustyökalu kehitettiin osana kolmivuotista Joint Action CHRODIS PLUS -hanketta, jossa 42 yhteistyökumppania 21 Euroopan maasta työskenteli yhdessä tunnistaakseen ja levittääkseen hyviä käytänteitä edistää kroonisista terveysongelmista kärsivien henkilöiden osallisuutta työelämässä. Valmennustyökalu perustuu EU:n Pathways-projektiin (www.pathwaysproject.eu), kirjallisuuskatsauksiin, joissa tunnistettiin aiemmin kehitettyjä valmennustyökaluja työnantajille [1], kansainvälisiin raportteihin ja suosituksiin sekä parhaiksi todettuihin käytänteisiin edistää työsektorin inklusiivisuutta. Inklusiivisuudella tarkoitetaan toimia, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, moninaisuutta vaalivaa kulttuuria sekä ihmisten aktiivista mukaan ottamista heidän omista lähtökohdistaan. Valmennustyökalun kehitystyössä oli mukana suuri joukko kansainvälisiä asiantuntijoita, muun muassa päätöksentekijöitä, terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ammattiyhdistyksiä, tutkijoita ja potilasjärjestöjä.

4. Mitä hyötyjä
valmennuksesta on
odotettavissa?

Valmennustyökalun käyttöönotosta työpaikalla on
odotettavissa hyötyä sekä työntekijöille että koko
organisaatiolle. Valmennus lisää tietoa ja ymmärrystä
ja kehittää valmiuksia edistää kroonisista
terveysongelmista kärsivien työntekijöiden osallisuutta,
työssä käymisen jatkumista ja työhön palaamista, ja
vähentää sitä kautta syrjintää ja leimaamista.
Valmennustyökalu ei tarjoa valmiita ratkaisuja kaikille
työntekijöille ja työpaikoille, mutta sen tavoitteena on
virittää työpaikoilla keskustelua ja herättää ajatuksia
kroonisista sairauksista, osallisuudesta ja työkyvystä.
Lisäksi se tarjoaa ehdotuksia työpaikan nykytilanteen
arvioimiseksi ja arviointia seuraaviksi toimenpiteiksi.

4.1 Hyödyt työntekijälle

Vahvistamalla osallisuutta ja työssä käymisen
jatkamista sekä toteuttamalla toimia, jotka tukevat
työhön palaamista sairausloman jälkeen, työpaikka
viestii välittämistä ja huolenpitoa sekä kertoo
työntekijälle, että hänen hyvinvointiaan arvostetaan.
Näin työpaikka auttaa työntekijää

  • välttymään tulojenmenetyksiltä
  • säilymään osana työvoimaa
  • ylläpitämään säännöllistä rytmiä arjessa
  • välttymään työkyvyttömyydeltä ja
  • kokemaan turvaa ja pysyvyyden tunnetta

4.2 Hyödyt työpaikalle

Työnantajalle hyöty näkyy työntekijöiden työtehon ja tuottavuuden paranemisena sekä työterveyskustannusten alenemisena. Kroonisista terveysongelmista kärsivien henkilöiden työllistymisen ja työssä käymisen tukeminen parantavat lisäksi yrityskuvaa; yrityksestä välittyy erilaisuutta, monipuolisuutta ja osallisuutta arvostava kuva. Tämä lisää työntekijöiden motivaatiota, sitoutumista ja tuottavuutta sekä tukee koulutetun henkilökunnan pysymistä palveluksessa. Samalla uuden henkilökunnan palkkaamiseen ja koulutukseen liittyvät kustannukset vähenevät.

Työpaikka hyötyy erityisesti seuraavin tavoin:

  • Leimaaminen ja leimaantuminen työpaikalla vähenevät ja osallisuus vahvistuu.
  • Työtapaturmiin ja sairauspoissaoloihin liittyvät kulut vähenevät.
  • Kuluja on helpompaa ennakoida.
  • Kokeneet työntekijät jatkavat työssä, jolloin säästetään uuden työvoiman palkkaamiseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia.

5. Miten valmennustyökalua
käytetään?

Tämä valmennustyökalu esimiehille koostuu
kolmesta osiosta ja liitteestä, jossa on
esimerkkejä, tapauskuvauksia sekä tietoa yleisimmistä
kroonisista sairauksista.

Taistele syrjäytymistä ja
leimaamista vastaan
edistämällä osallisuuden
kokemusta työpaikallasi

Syrjintää tapahtuu, kun henkilöä kohdellaan eri
tavalla kuin jotain toista henkilöä kohdeltaisiin
vastaavassa tilanteessa, ja kun erilainen kohtelu
johtuu henkilön ominaisuuksista tai siitä, että
vallitsevat järjestelyt, kriteerit tai käytänteet
asettavat hänet muihin nähden epäedulliseen
asemaan.
Leimaamista tapahtuu, kun yksilöiden välisiä
eroavaisuuksia (todellisia tai kuviteltuja)
korostetaan tai yhdistetään kielteisiin näkemyksiin.
Kroonisiin terveysongelmiin liittyy leimaamista ja
tiedon puutetta siitä, että niiden kanssa voi jatkaa
työskentelemistä. Näistä ongelmista kertominen voi
siten tuntua työntekijälle vaikealta, ja
leimaantumisen pelko voi estää häntä kertomasta
haasteistaan ja pidättäytyä pyytämästä
tarvitsemiaan mukautuksia työpaikalla. Kertomatta
jättäminen voi kuitenkin olla haitallista
mielenterveydelle ja johtaa jopa pidempään
sairauslomaan kuin muutoin olisi tarvetta. Jokaisen
työpaikan tulisikin pyrkiä luomaan ilmapiiri, jossa
terveysongelmista voi keskustella turvallisesti ja
luottamuksellisesti.

[1] Lamore K, Dubois T, Rothe U, Leonardi M, Girard I, Manuwald U, Nazarov S, Silvaggi F, Guastafierro E, Scaratti C, Breton T, Foucaud J. Return to Work Interventions for Cancer Survivors: A Systematic Review and a Methodological Critique, Int. J. Environ. Res. Public Health 2019;16(8):1343. Silvaggi F, Leonardi M, Guastafierro E, Quintas R, Toppo C, Foucaud J, Lamore K, Rothe U, Scaratti C. Chronic Diseases & Employment: An Overview of Existing Training Tools for Employers. Int. J. Environ. Res. Public Health 2019;16(5):781. Nazarov S, Manuwald U, Leonardi M, Silvaggi F, Foucaud J, Lamore K, Guastafierro E, Scaratti C, Lindström J, Rothe U. Chronic Diseases and Employment: Which Interventions Support the Maintenance of Work and Return to Work among Workers with Chronic Illnesses? A Systematic Review. Int. J. Environ. Res. Public Health 2019;16(10):1864.

Kolme faktaa kroonisista sairauksista ja työllisyydestä

1. Joka neljäs työntekijä kärsii vähintään yhdestä kroonisesta terveysongelmasta

Krooniset sairaudet ovat kasvava ongelma
työelämässä

Vähintään yhdestä kroonisesta sairaudesta tai
terveysongelmasta kärsivien henkilöiden määrä on
noussut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Sillä on
merkittävä sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus
työnantajiin.

Kroonisten terveysongelmien yleistymiseen on monia
syitä:

  • Elinaika on pidentynyt, ja siten myös ikään liittyvät
    terveysongelmat ovat yleistyneet.
  • Epäterveelliset elintavat, kuten tupakointi, runsas
    alkoholin tai muiden päihteiden käyttö,
    epäterveellinen ruokavalio ja liikkumattomuus ovat
    yleisiä.
  • Henkilöt, joilla on yksi krooninen terveysongelma,
    saavat todennäköisemmin myös muita
    terveysongelmia.

Sairauksien kasautuminen samoille henkilöille saattaa johtua näiden sairauksien taustalla vaikuttavista yhteisistä syntymekanismeista. Toisaalta krooninen sairaus voi heikentää yksilön toimintakykyä ja altistaa siten muille terveysongelmille.

Kroonisista sairauksista kärsivillä henkilöillä on terveitä heikommat työllisyysnäkymät. Tämä ilmenee esimerkiksi vähäisempinä työllistymismahdollisuuksina, vaikeutena kouluttautua ja edetä uralla sekä varhaisena eläköitymisenä. Kaikki nämä tekijät lisäävät tulonmenetysten ja köyhyyden riskiä. Jos työpaikoilla on riittämätön ymmärrys kroonisista sairauksista kärsivien henkilöiden mahdollisuuksista jatkaa työskentelyään sekä puutetta konkreettisista keinoista, joiden avulla työskentelyn jatkaminen voidaan tehdä mahdolliseksi, saatetaan osaavat ammattilaiset tarpeettomasti poistaa työelämästä.

2. Työpaikalla on tärkeä merkitys työntekijän terveydelle

Työssä käyminen parantaa elämänlaatua ja
tukee toimintakykyä

Kroonisiin sairauksiin liittyy usein leimaa ja negatiivisia mielikuvia sekä tiedon puute siitä, että kroonisista sairauksista kärsivät voivat jatkaa työssä käymistä. Kroonisten sairauksien ajatellaan usein myös olevan yksilön henkilökohtainen asia. Työssä käymisellä sekä työpaikan sosiaalisella ja fyysisellä ympäristöllä on työntekijälle suuri merkitys. Työssä käyminen luo työntekijälle säännöllisen päivärutiinin. Työn tekeminen ja sen tulosten näkeminen puolestaan tuovat mielekästä sisältöä elämään sekä kokemuksen siitä, että saa olla mukana luomassa jotakin merkityksellistä. Nämä usein parantavat elämänlaatua ja hyvinvointia ja auttavat työntekijää pysymään toimintakykyisenä ja tuottavana.

3. Osaavan työntekijän työssä pitäminen ja työhön palaamisen suunnittelu hyödyttää sekä työntekijää että yritystä.

Työhön paluun tukeminen sairausloman jälkeen

Työntekijän sairastuminen tai loukkaantuminen voi vaikuttaa hänen suoriutumiseensa työtehtävissään. On kaikkien etu, että työntekijää autetaan palaamaan työtehtäviinsä mahdollisimman pian kykynsä mukaan, tarvittaessa osa-aikaisesti. Työhönpaluuohjelma on yrityksen laatima suunnitelma, jonka tavoitteena on tukea työntekijöiden palaamista työhön sairausloman jälkeen. Tavoite on, että työntekijä pystyy palaamaan työhönsä heti, kun se on terveydentilan kannalta mahdollista. Hyvin toteutettu työhönpaluuohjelma hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijöitä: kokeneet työntekijät voivat jatkaa työssään, työntekijöiden vaihtuvuus pienenee, suhteet työntekijöiden välillä paranevat, kustannukset vähenevät ja tuottavuus paranee. Työhönpaluu vaatii huolellista koordinointia ja eri osapuolten tarpeiden huomioon ottamista. Prosessi on monisyinen ja useilla henkilöillä on siinä tärkeä rooli.

Kohtuullisten mukautusten toteuttaminen

Kroonisia sairauksia sairastavien henkilöiden työssä käymisen jatkaminen voi vaatia niin kutsuttuja kohtuullisia mukautuksia työympäristöön. Kohtuullisia mukautuksia tulee tarjota työntekijöille, jotta he voivat suorittaa vähintäänkin työnsä kannalta olennaisimmat tehtävät. Kohtuullisia mukautuksia voivat olla esimerkiksi muutokset fyysisessä työympäristössä, kuten pääsy lounasravintolaan ja kahvihuoneeseen sekä osallistuminen kokouksiin ja sosiaalisiin tapahtumiin. Joskus tarpeen voi olla myös kollegoiden pitäminen ajan tasalla henkilön tilanteesta. Jotkut muutokset voidaan tehdä jo ennen työhönpaluuta, mutta monet muutokset vaativat suunnittelua ja neuvottelua. Usein muutostarpeet nousevat tietystä haasteesta työtehtävästä suoriutumisessa (ks. lisätietoja osasta 3.4). Sekä henkilön että ympäristön huomioiva lähestymistapa tuottaa parhaat tulokset.