METABOLIAAN LIITTYVÄT SAIRAUDET

Metaboliaan liittyvissä sairauksissa elimistön normaali aineenvaihdunta on jollain tavalla häiriintynyt. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, kuten diabetes, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, kuten kohonnut veren kolesterolipitoisuus, ja virtsahappoaineenvaihdunnan häiriöstä johtuva kihti. Myös lihavuutta voidaan pitää aineenvaihdunnan häiriötilana. Näiden sairauksien ja häiriöiden riskitekijät, syntymekanismit, oireet, hoitomuodot ja ennuste vaihtelevat suuresti.

Niin sanottu metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa samalla henkilöllä on yhtä aikaa useita terveyttä uhkaavia häiriöitä. Edellä mainittujen lisäksi oireyhtymään kuuluu kohonnut verenpaine. Metabolisen oireyhtymän taustalla on tavallisesti vyötärölihavuus ja siitä johtuva insuliiniresistenssi, ja siinä terveelliset elintavat ovat ensisijainen hoito.

Esimerkkinä metaboliaan liittyvistä sairauksista kuvaamme tässä diabeteksen.

Diabetes

Nimi: Alex
Ikä: 34 vuotta
Työ: työntekijä muovitehtaassa

Alex, joka sairastaa tyypin 1 diabetesta 

Alex sairastaa tyypin 1 diabetesta. Sairauden hoitamiseksi hänen tulee syödä terveellisesti, liikkua säännöllisesti, tarkkailla verensokeripitoisuuttaan sekä ottaa insuliinipistoksia tiettyihin aikoihin päivästä. Hänellä ei kuitenkaan ole aina aikaa ruokailuun tai hoito-ohjeiden huolelliseen seuraamiseen. Hänelle tuottaa ongelmia verensokerin mittaaminen ja mahdollisen välipalan nauttiminen työn ohessa, sillä hän ei voi poistua tuotantolinjalta milloin vain. Vuorotyö tekee säännöllisestä ruokailusta haastavaa. Hän kokee myös lääkärissäkäynnin hankalaksi, sillä joutuu olemaan pois töistä. Alex on kertonut sairaudestaan esimiehelleen ja kollegoilleen, mutta hänestä tuntuu, että he eivät ymmärrä, mitä tyypin 1 diabeteksen hoito käytännössä vaatii.

Diabetes

1.Mikä se on?

Diabetes on ryhmä taustaltaan ja ilmiasultaan erilaisia sairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri (suurentunut plasman glukoosipitoisuus). Kohonnut verensokeri johtuu joko insuliinihormonin puutteesta, heikentyneestä vaikutuksesta elimistössä (insuliiniresistenssi) tai näistä molemmista. Pitkään jatkuessaan kohonnut verensokeri aiheuttaa elimistölle haittaa ja monien elinten ja kudosten vaurioitumista.

Diabeteksen päätyypit ovat:

Tyypin 1 diabetes:

  • johtuu haiman insuliinia erittävien solujen tuhoutumisesta autoimmuunireaktion vaikutuksesta
  • syytä tai ehkäisykeinoa ei tunneta
  • sairaus alkaa yleensä, joskaan ei aina,
    varhaislapsuudessa tai nuoruudessa
  • noin 10−15 % diabetesta sairastavista
  • hoidetaan aina insuliinilla, joka annostellaan joko
    pistoksina tai pumpulla

Tyypin 2 diabetes:

  • johtuu insuliinin vaikutuksen heikkenemisestä (insuliiniresistenssi) ja erityksen vähenemisestä
  • taustalla on geneettisen alttiuden ja elintapojen yhteisvaikutus
  • kehittyy tavallisesti vähitellen vuosien kuluessa ja voi olla pitkään oireeton
  • yleisin diabeteksen muoto (noin 90 % diabeetikoista)
  • riskitekijöitä ovat ikä, diabetes lähisuvussa, ylipaino tai lihavuus, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta
  • Hoidetaan ruokavaliolla ja liikunnalla, lääkkeillä suun kautta otettuina tai injektoituna ja joskus insuliinilla

Raskausdiabetes:

  • korkea verensokeri mitataan ensi kerran raskausaikana
  • todetaan noin 15 %:lla raskaana olevista
  • yleensä katoaa raskauden jälkeen, kertoo alttiudesta sairastua tyypin 2 diabetekseen

2. Oireet

Oirekuva riippuu diabeteksen tyypistä.
Tyypin 1 diabetes: Alkaa yleensä äkillisesti. Oireisiin kuuluu epänormaali janon tunne, lisääntynyt virtsaaminen, väsymys, painonlasku, näön sumentuminen ja lisääntynyt infektioherkkyys.
Tyypin 2 diabetes: Insuliiniresistenssi lisääntyy ja veren sokeripitoisuus kohoaa usein vähitellen ilman selkeitä oireita. Tyypin 2 diabetes todetaankin usein rutiinitarkastuksessa.

Diabeteksen komplikaatioita ovat esimerkiksi:

  • Akuutit komplikaatiot: Hypoglykemia (matala verensokeri) voi tulla, jos elimistössä on insuliinia yli tarpeen. Oireena voi olla vapina, kalpeus, hikoilu, nälän tunne, ja myöhemmässä vaiheessa tajuttomuus. Oireet väistyvät 10−15 minuutissa, kun nauttii nopeasti imeytyvää hiilihydraattia. Diabeettinen happomyrkytys sen sijaan on harvinainen, insuliinin puutteesta johtuva vakava häiriötila, joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Oireisiin kuuluvat pahoinvointi ja oksentelu, jano, väsymys, hengenahdistus, sekavuus ja pistävän hajuinen hengitys.
  • Krooniset komplikaatiot: Koholla oleva verensokeri vaurioittaa hermostoa ja verisuonia, mikä pahimmillaan voi johtaa munuaistautiin,
    sokeutumiseen tai amputaatioon. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisiä diabeetikoilla.

3. Hoito

Komplikaatioiden ehkäisemiseksi sairastuneen on tärkeää noudattaa terveellisiä elintapoja, joihin kuuluvat sopiva ja tasapainoinen ruokavalio sekä riittävä ja säännöllinen liikunta. Lisäksi säännölliset terveystarkastukset ja lääkärin määräämän lääkityksen noudattaminen ovat tärkeitä.

Seuraavia suositellaan diabetesta sairastaville:

  • Lääketieteellinen seuranta ja elintapaohjaus: Diabetesta sairastavan tulee osallistua elintapavalmennukseen oppiakseen hoitamaan sairauttaan kokonaisvaltaisesti. Hoitoon kuuluu verensokeripitoisuuden seuraaminen säännöllisesti sekä laboratoriomittauksin että omatoimisesti hoitavan lääkärin ohjeiden mukaisesti.
  • Ruokavalio: Diabetesta sairastaville suositellaan yleisesti terveyttä edistävää ruokavaliota, mutta säännölliseen ruokailuun sekä hiilihydraattien ja rasvojen laatuun kiinnitetään erityishuomiota. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla tärkeää on ruokavalion ja insuliinihoidon yhteensovittaminen, tyypin 2 diabeetikoilla taas korostuu painonhallinta.
  • Fyysinen aktiivisuus: Säännöllinen fyysinen aktiivisuus parantaa verensokeritasoja ja auttaa saavuttamaan ja/tai ylläpitämään terveen painon. Jopa istumisen keskeyttäminen säännöllisesti auttaa verensokerin hallinnassa.
  • Tupakka ja alkoholi: Tupakointi on erityisen haitallista diabeetikoille, joten tupakoinnin lopettamisen tukeminen on tärkeää. Alkoholijuomat sisältävät runsaasti energiaa ja hankaloittavat verensokerin- ja painonhallintaa. Siksi alkoholia suositellaan käytettäväksi kohtuudella tai ei ollenkaan

4. Psykososiaaliset tekijät ja vaikutus työkykyyn

Suurin osa diabetesta sairastavista selviytyy työelämässä samalla tavalla kuin muutkin. Useimmilla aloilla ja työpaikoilla diabetes ei aiheuta lisääntynyttä riskiä sairastuneelle itselleen, muille työntekijöille tai henkilöille. On kuitenkin olemassa ammatteja, jotka eivät ole diabeetikolle sopivia (esimerkiksi palomies tai veturinkuljettaja). Työterveyslääkärin tehtävänä on päättää yksilöllisesti, onko diabetes työssä turvallisuusriski. Diabetesta sairastava voi työskennellä vuorotyössä, riippuen hoitotasapainosta ja yksilöllisestä tilanteesta.

Valtaosalle diabetesta sairastavista yksinkertaiset mukautukset diabeteksen hoitamiseksi ja hallitsemiseksi riittävät. Tällaisia ovat esimerkiksi taukojen järjestäminen verensokerin mittaamisen, lääkkeiden ottamisen ja ruokailun ajaksi. Työskentelytilassa on hyvä olla mahdollisuus pitää hoitovälineet lähellä sekä huolehtia tarvittavasta hygieniasta.

Diabetesta sairastavan olisi hyvä kertoa sairaudestaan työtovereilleen, jotta nämä ovat varautuneita mahdollisten yllättävien tilanteiden suhteen ja osaavat toimia oikein.

Koska terveelliset elintavat ovat diabeteksen hoidon kulmakivi, on tärkeää, että diabetesta sairastava voi noudattaa niitä myös työpaikalla.  Koska terveelliset elintavat myös ehkäisevät tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista kohonneessa riskissä olevilla ja hyödyttävät kaikkia muitakin työntekijöitä, pitäisi kaikille työntekijöille tarjota samat mahdollisuudet. Tämä vähentäisi myös diabetekseen liittyvää leimautumista.

Diabetesta sairastavien työntekijöiden johtaminen sekä työssä jatkamisen ja työhön palaamisen tukeminen:

  • Työpäivän aikainen ruokailu pitää järjestää niin, että diabetesta sairastavilla työntekijöillä on mahdollisuus nauttia ruokia, jotka tukevat hyvinvointia, terveyttä ja työkykyä. Näitä ovat kasvikset, hedelmät ja marjat, täysjyväviljavalmisteet, vähärasvaiset maitovalmisteet sekä ruoat ja juomat, joissa sokeri- ja suolapitoisuus ja tyydyttyneen rasvan määrä ovat pieniä. Mahdollisuus fyysiseen aktiivisuuteen tai ainakin jaloitteluun työn lomassa on hyväksi verensokeritasapainolle ja työteholle.
  • Diabetesta sairastava henkilö joutuu välillä olemaan pois työpaikalta käydäkseen lääkärintarkastuksissa ja laboratoriossa. Hoitomuodosta riippuen hänellä voi olla tarve hoitaa sairauttaan (verensokerin mittaus, insuliinipistokset) myös työpäivän aikana, mihin tarvitaan soveltuva tila.
  • Työtovereiden on hyvä varautua kohtaamaan erilaisia tilanteita, joita voi tulla vastaan diabetesta sairastavan kanssa. Diabeetikon verensokeri voi esimerkiksi nousta vaarallisen korkealle tai laskea vaarallisen matalalle. Suurin osa diabeetikoista tunnistaa onneksi varoitusmerkit jo ennalta ja pystyy toimimaan ennen tilan pahenemista vakavaksi. Tieto siitä, että kollegat osaavat toimia tilanteen niin vaatiessa, tuo kuitenkin turvaa diabetesta sairastavalle.

Lisätietoja:

Diabetesliitto. Diabetes voi vaikuttaa ammatinvalintaan – https://www.diabetes.fi/d-elamaa/tyo-_ja_muu_arkielama
Tyypin 2 diabeteksen käypä hoito – https://www.kaypahoito.fi/hoi50056#s9
Insuliininpuutosdiabeteksen käypä hoito – https://www.kaypahoito.fi/hoi50116
International Diabetes Federation – Europe (IDF) –
https://www.idf.org/our-network/regions-members/europe/welcome.html
European Association for the Study of Diabetes (EASD) – https://www.easd.org/

Share This