NEUROLOGISET SAIRAUDET 3/3

Neurologisiin sairauksiin liittyy mikä tahansa häiriö, joka vaikuttaa keskus- tai ääreishermostoon, joka koostuu aivoista ja selkäytimestä sekä kaikista muista kehon hermoista.

Neurologiset sairaudet ovat yleisiä, ja ne voivat johtaa erittäin laajaan oireiden kirjoon riippuen erityisestä häiriöstä ja erityisesti aivojen kohdalla erityisistä alueista.

Neurologiset tilat, kuten Parkinsonin tauti, motoristen neuronien sairaudet ja epilepsia, johtuvat aivojen, selkärangan tai ääreishermojen vaurioista. Jotkut neurologiset tilat ovat hengenvaarallisia, ja monet vaikuttavat vakavasti yksilön elämänlaatuun. Ei ole aina helppoa selviytyä työpaineista, kun neurologinen tila vaikuttaa ihmiseen, ja monet työnantajat eivät ole tietoisia tavoista, joilla heidän tilansa voi vaikuttaa heidän työhönsä.

Neurologisia sairauksia on yli 600 tyyppiä, jotka on luokiteltu laajasti (myös NHS UK: n tuoreen raportin mukaan):

  • Äkilliset sairaudet (esim. Hankittu aivovamma tai selkäydinvamma),
  • Ajoittaiset ja arvaamattomat tilat (esim. Epilepsia, tietyntyyppiset päänsäryt tai multippeliskleroosin alkuvaiheet),
  • Progressiiviset tilat (esim. Motorinen hermosairaus, Parkinsonin tauti tai multippeliskleroosin myöhemmät vaiheet),
  • Vakaa neurologinen tila (esim. Polion jälkeinen oireyhtymä tai aivohalvaus aikuisilla).

Tässä osassa kuvataan kolmea neurologista tilaa: migreeni, multippeliskleroosi ja aivohalvaus, jotka ovat hyvin usein työikäisiä.

Aivoverenkiertohäiriö

Nimi: Antoine
Ikä: 51 vuotta
Työ: myyntityö

Aivoverenkiertohäiriö

Antoine sai aivoinfarktin muutama kuukausi sitten, ja se aiheutti hänelle ongelmia puheen tuoton kanssa sekä halvauksen oikealle puolelle kehoa. Kuntoutuksen avulla hänen puheensa ja motoriset kykynsä paranivat merkittävästi, mutta hänellä on edelleen ongelmia oikean puoleisten raajojen liikuttamisessa. Antoine pelkää, että hän ei pysty palaamaan työhönsä, koska työssä pitää usein matkustaa asiakkaiden luokse omalla autolla. Hän toivoo, että hänen esimiehensä pystyisi muuttamaan hänen työtehtäviään niin, että hän voisi työskennellä toimistossa, mutta pelkää, että hänelle suositellaan työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyydestä seuraisi suuria taloudellisia vaikeuksia hänelle ja hänen perheellensä, sillä hänen vaimonsa on kotona ja heillä on kaksi yläasteikäistä lasta. Yksikään Antoinen kollegoista ei ole soittanut hänelle kuntoutusjakson aikana. Henkilöstöosastolta on soitettu kahdesti, mutta tällöinkin kysyttiin vain työhönpaluupäivää.

Aivoverenkiertohäiriö

1. Mikä se on?

Aivoverenkiertohäiriössä (kutsutaan myös aivohalvaukseksi) aivovaltimoiden verenkuljetus jostain syystä häiriintyy. Häiriintyminen voi tapahtua verisuonen repeytymisen (aivoverenvuoto) tai tukkeuman (aivoinfarkti) takia, mikä aiheuttaa vaurioita aivokudokseen joko verenvuodosta tulleen paineen tai tukoksesta johtuvan hapenpuutteen takia. TIA on ohimenevä aivoverenkierron häiriö, jonka oireet ovat samankaltaisia kuin aivoinfarktissa, mutta menevät nopeasti ohi. Aivoinfarktin oireet ovat äkillisiä, aivoverenvuodossa taas oireet saattavat alkaa hieman hitaammin. Sairaus on yleensä hoidettavissa, jos hoidot aloitetaan nopeasti ja tehokkaasti. Siksi hoitoon on hakeuduttava välittömästi oireiden ilmaannuttua. Sairastuneista valtaosa on yli 65-vuotiaita, mutta viidesosa sairastuneista on työikäisiä. Aivoverenkiertohäiriö on kolmanneksi tärkein kuolinsyy Suomessa. Perinnöllisten tekijöiden ohella elintavat vaikuttavat suuresti aivoverenkiertohäiriöiden riskiin.

2. Oireet

Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa monenlaisia oireita, jotka voidaan joskus sekoittaa myös muihin sairauksiin. Mahdollisia oireita ovat:

  • Halvausoireet: yleensä toispuoleinen käden ja/tai jalan voima- ja/tai tuntoheikkous
  • Suupielen roikkuminen
  • Puhehäiriö
  • Näköhäiriö: molemmilla silmillä nähtävät kaksoiskuvat tai näkökentän puutokset
  • Tasapainohäiriö, kävelyvaikeus ja huimaus yhdessä
  • Äkillinen ja kova päänsärky

Oireiden ilmaantuessa soita välittömästi hätänumeroon 112, silloinkin jos oireet menevät ohi. Tämä voi merkittävästi vähentää myöhempien vahinkojen syntymistä, invalidisoitumista tai kuolemaa.

3. Hoito

Aivoverenkiertohäiriödiagnoosi tehdään aina kohtauksen jälkeen (fyysinen tutkimus, verikokeet, sydämen kaikukuvaus, EKG, röntgenkuvaus, ultraäänitutkimus, magneettikuvaus, tietokonetomografia jne.). Aivoverenkiertohäiriön tyyppi, vaurioiden vakavuus ja hoidon ajoitus huomioiden hoito voi olla suonensisäineni liuotushoito (pääasiallinen hoitomuoto akuutissa aivoinfarktissa, jos se voidaan aloittaa viimeistään 4,5 tuntia oireiden alkamisen jälkeen), verenohennus- ja hyytymisenestolääkitys vähentämään ja/tai pysäyttämään hyytymien muodostuminen. Joskus tarvitaan leikkaus lieventämään turvotusta tai painetta, poistamaan hyytymä tai korjaamaan revennyt suoni.

Seuranta ja kuntoutus ovat tärkeitä, jotta aivot toipuvat kohtauksesta ja potilaan toimintakyky palautuu. Aivoverenkiertohäiriön tyypin ja vakavuuden vaihtelun takia hoitosuunnitelma tehdään aina yksilöllisesti.

Tärkeimpiä aivoverenkiertohäiriöiden ilmaantumiselle ja uusimiselle altistavia tekijöitä ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, tyypin 2 diabetes, korkea kolesteroli, runsas alkoholin käyttö, lihavuus ja vähäinen liikunta. Eteisvärinä eli epätasainen sydämen rytmi ja muut sydänperäiset syyt selittävät aivoinfarkteista kolmasosan. Siksi eteisvärinä on tärkeää tunnistaa ja hoitaa.

4. Psykososiaaliset seikat ja vaikutus työkykyyn

Osa toipuu aivoverenkiertohäiriöstä lähes ennalleen, osalle jää pysyviä tai pitkäaikaisia oireita, jotka vaativat pitkäjänteistä kuntoutusta. Sairastuneilla voi olla ongelmia kommunikaation kanssa ja he voivat kärsiä puheen ja kielen häiriöistä, erilaisista toimintakyvyn neuropsykologisista häiriöistä, kuten vaikeuksista lukemisessa, kirjoittamisessa, muistamisessa, hahmotuksessa tai tarkkaavaisuudessa, nielemisvaikeuksista ja mielialan muutoksista. Sairastunut voi tarvita tukea elintapojen muutoksen sekä aistihäiriöiden ja muistivaikeuksien aiheuttaman henkisen kuormituksen kanssa.

Kuntoutuksessa pyritään auttamaan potilaita saavuttamaan itsenäisyys ja hyvä elämänlaatu. Työhön paluun onnistuminen huolettaa monia ja vie joka tapauksessa viikkoja tai kuukausia.

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen työntekijöiden johtaminen sekä työssä jatkamisen ja työhön palaamisen tukeminen:

Työyhteisöllä on merkittävä rooli aivoverenkiertohäiriötä sairastavan työntekijän tukemisessa ja hänen muuttuneen elämäntilanteensa ymmärtämisessä:

  • Heti kohtauksen jälkeen toipuminen on hyvin yksilöllistä. Useimmiten sairastunut tarvitsee kuntoutusta, jonka pituus vaihtelee. Työnantajan ja työtovereiden kanssa tehdyt suunnitelmat poissaolon poikkeusjärjestelyistä ja sairastumisen aiheuttamien työkyvyn ja työtehon muutosten varalle ovat kuntoutujan kannalta tärkeitä.
  • Aivoverenkiertohäiriötä sairastava saattaa tarvita säännöllistä psykologista tukea hyväksyäkseen hitaan toipumisprosessin sekä joidenkin entisten kykyjen, kuten liikkumis- ja kommunikaatiokyvyn, häiriöt tai menetyksen. Perheen ja ystävien tuki voivat auttaa toipuvaa, joten etätyö voi helpottaa työntekijän työhön palaamista sairastumisen jälkeen. Työnantaja voi tukea kuntoutujaa mukautuksilla, esimerkiksi joustavilla työajoilla tai ammatillisella kuntoutuksella.
  • Aivoverenkiertohäiriöön sairastunut ei välttämättä pysty enää suoriutumaan aikaisemmista työtehtävistään, esimerkiksi ajamaan autoa. Tällaisessa tapauksessa työntekijälle tulisi tarjota uudelleenkouluttautumismahdollisuus, jotta hän voi jatkaa työuraansa toisenlaisessa työssä.

Lisätietoja:

Aivoliitto – https://www.aivoliitto.fi/aivoverenkiertohairio/
European Stroke Organisation (ESO) – https://eso-stroke.org
European Academy of Neurology (EAN) – https://www.ean.org/

Share This