KROONINEN MUNUAISTAUTI

Krooninen munuaistauti (uremia) tarkoittaa hitaasti kehittyvää, pysyvää munuaisten vajaatoimintaa. Munuaisten vajaatoiminnassa veri ei kunnolla puhdistu kuona-aineista, ja elimistön neste-, suola- ja happo-emästasapaino häiriintyvät. Tällöin elimistöön kertyy aineita, jotka aiheuttavat monenlaisia oireita ja voivat johtaa moniin elimistön toiminnanhäiriöihin.

Kroonisen munuaistaudin taustalla on usein muita sairauksia, joiden loppuseuraus munuaistauti on. Tyypin 2 diabetes on nykyisin yleisin kroonisen munuaistaudin syy. Myös valtimosairaudet ja kohonnut verenpaine aiheuttavat munuaistautia ikääntyvässä väestössä.

Alkuvaiheessa kroonista munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan lääke- ja elintapahoidolla, tärkeimpänä tavoitteenaan verenpaineen hyvä hallinta. Myöhemmässä vaiheessa ruokavaliohoito tehostuu ja saatetaan tarvita dialyysihoitoa tai munuaisensiirtoa. Erityisesti dialyysihoito on potilaalle vaativaa. Siinä vereen kertyneitä aineita poistetaan keinotekoisesti, kun veri suodatetaan puoliläpäisevän kalvon läpi.

Suomessa noin 500 henkilöä joutuu vuosittain dialyysihoitoon vaikean munuaistaudin vuoksi. Näistä miehiä on kaksi kertaa enemmän kuin naisia. Lukumäärän voidaan olettaa kasvavan väestön ikääntyessä.

Esimerkissä kerrotaan tapauksesta, jossa munuaissairaus on johtanut dialyysihoitoon.

Krooninen munuaistauti

Name: Antonio
Ikä: 52 vuotta
Ammatti: myyntipäällikkö keskisuuressa yrityksessä

Antonio, jonka munuaistautia hoidetaan dialyysillä

Antonio on 52-vuotias myyntipäällikkö keskisuuressa tekstiilialan yrityksessä. Hän on kärsinyt korkeasta verenpaineesta yli 10 vuotta, ja sen seurauksena hänelle on kehittynyt krooninen munuaissairaus. Vaikka hän lopetti tupakoinnin pari vuotta sitten, munuaissairaus eteni edelleen, ja kuusi kuukautta sitten hänen oli aloitettava dialyysi. Antonio valitsi automaattisen peritoneaali- eli vatsakalvodialyysin, jonka aikana hän toivoo voivansa jatkaa työssään. Hän on kuitenkin ollut sairauslomalla muutama kuukausi ennen dialyysin aloittamista, ja myös sen jälkeen, koska tarvitsi jonkin aikaa sopeutuakseen uuteen tilanteeseensa. Antonio on nyt munuaisensiirtojonossa, ja epävarmuus siitä, pystyykö hän jatkamaan työtä, on suuri.

Krooninen munuaistauti

Mikä se on?

Munuaisten tärkein tehtävä on poistaa aineenvaihduntatuotteet verestä virtsaan suodattamalla. Tämän toiminnan häiriö johtaa näiden aineenvaihduntatuotteiden haitalliseen kertymiseen elimistöön. Tunnetuin on urea, mutta aineita on itse asiassa satoja. Tila voi johtaa useiden elinten toimintahäiriöihin ja mahdollisesti kuolemaan johtaviin komplikaatioihin.

2 Oireet

Krooninen munuaistauti ei alkuvaiheessa tavallisesti aiheuta selkeitä oireita, vaan se todetaan veri- ja virtsakokeilla sekä muilla tutkimuksilla. Pitkälle edenneeseen krooniseen munuaistautiin liittyy väsymystä ja suorituskyvyn laskua. Tavallisia ovat myös suonenvedot ja levottomat jalat. Ihon kutina, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja painonlasku ovat munuaistaudin myöhäisiä oireita. Stressi, ahdistus ja masennusoireet ovat yleisiä erityisesti dialyysipotilailla.

3 Hoito

Hoidon keskeinen tavoite on hidastaa munaisten vajaatoiminnan etenemistä. Kohonnut verenpaine vahingoittaa munuaisia, minkä vuoksi verenpainetta pitää hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. Myös diabeteksen ja muiden valtimotaudin riskitekijöiden hyvä hoito on tärkeää: tupakoimattomuus, terveellinen ruokavalio, liikunta ja lääkehoito.

Pidemmälle edenneessä munuaisten vajaatoiminnassa erityisruokavaliolla on tärkeä tehtävä. Ruokavalion keskeisiä kohtia ovat fosfaatin saannin rajoittaminen (käytännössä rajoittamalla maitovalmisteiden, täysjyväviljavalmisteiden ja lisäainefosfaattia sisältävien ruokien käyttöä) sekä proteiinin ja suolan saannin rajoittaminen. Ruokavaliohoito toteutetaan ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Munuaistautia hoidetaan lisäksi lääkkeillä oireiden mukaisesti.

Edellä kuvatulla hoidolla potilaat tulevat toimeen tavallisesti vuosikausia. Taudin edetessä eteen voi tulla tilanne, jossa harkitaan dialyysihoitoa ja/tai munuaisensiirtoa. Dialyysin avulla potilaat pysyvät hengissä ja voivat kohtalaisen hyvin. Osa pystyy myös jatkamaan työelämässä. Dialyysi toteutetaan joko keinomunuaishoitona (tavallisesti sairaalassa 3 kertaa viikossa 4−5 tuntia kerrallaan) tai vatsakalvodialyysihoitona, joka voidaan toteuttaa kotona. Siinä vatsaontelon sisään tiputetaan dialyysinestettä, johon veren haitalliset aineet hiljalleen siirtyvät vatsakalvon läpi. Tällaisia nesteenvaihtoja tehdään neljä kertaa vuorokaudessa tai yöhoitona. Vatsakalvodialyysipotilaat käyvät sairaalassa kontrolleissa 4−8 viikon välein. Kroonista munuaistautia sairastaville tehdään munuaisensiirto, mikäli sen on mahdollista. Munuaisensiirto korjaa monet vajaatoiminnan oireet, mutta edellyttää loppuelämän kestävää lääkitystä, jotta keho ei ala hylkiä siirrettä.

4 Psykososiaaliset tekijät ja vaikutus työkykyyn

Krooninen munuaissairaus oireineen ja hoitoineen saa usein aikaan sen, että potilas jää pois työelämästä. Munuaisensiirto monessa tapauksessa palauttaa työkyvyn, mutta hylkimisenestolääkitys edellyttää, että siirteen saanut pyrkii välttämään infektioita mahdollisimman tarkkaan. Tämä saattaa edellyttää joitakin mukautuksia työpaikalla.

Työstä poisjäänti saattaa lisätä krooniseen munuaissairauteen usein liittyviä masennusoireita, sen lisäksi että sillä on vaikutusta potilaan sosiaalisiin suhteisiin ja taloustilanteeseen. Siksi työssä jatkaminen mahdollisuuksien mukaan on suositeltavaa. Esimerkiksi kotona tehtävä vatsakalvodialyysihoito sairaalassa toteutettavan dialyysihoidon sijaan voi helpottaa työssä jatkamista.

Kroonista munuaistautua sairastavien työntekijöiden johtaminen sekä työssä jatkamisen ja työhön palaamisen tukeminen:

Potilasjärjestöt jakavat tietoa ja voivat tukea kroonista munuaistautia sairastavia löytämään itselleen paras tapa pysyä työelämässä. Suomessa Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja heidän läheisiään sekä valvoo heidän oikeuksiaan https://www.muma.fi/.

Kroonista munuaistautia sairastavan potilaan hoitohenkilöstö (lääkärit, hoitajat) ja työterveyslääkäri voivat tukea potilaan työssä jatkamista

  • korostamalla potilaalle, miten työssä jatkaminen hyödyttää häntä sekä henkisesti että taloudellisesti
  • kertomalla työnantajalle, miksi työssä jatkaminen olisi potilaalle tärkeää ja mitä se edellyttäisi työpaikalta

Työnantajan tulisi luoda olosuhteet, jotka auttavat ehkäisemään munuaistautia ja mahdollistavat munuaistautia sairastavan jatkamisen työssä. Työnantaja voi tukea työntekijöiden mahdollisuuksia toteuttaa terveellisiä elintapoja (ruokavalio, liikunta, tupakoimattomuus). Tämän lisäksi työnantaja voi tukea kroonista munuaistautia sairastavan työssä jatkamista

  • mukauttamalla työtehtäviä huomioiden potilaan yksilölliset kyvyt ja rajoitukset, esimerkiksi rajoittamalla ylimääräistä rasitusta ja raskaiden esineiden nostamista sekä erityistä tarkkaavaisuutta edellyttäviä tehtäviä
  • sallimalla työaikajoustot lääkärikäyntien ja dialyysihoidon aikana
  • mahdollistamalla sairauden hoitoon tarvittavan erityisruokavalion noudattamisen työaikana
  • tukemalla munuaistautipotilaan sairausloman jälkeistä työhön paluuta työnohjauksella ja antamalla aikaa mahdollisesti muuttuneiden työskentelytapojen omaksumiseen
  • kannustamalla potilasta halutessaan keskustelemaan tilanteestaan työtovereidensa kanssa, esimerkiksi siitä, miten sairaus vaikuttaa työkykyyn

Share This