KROONISET HENGITYSELINSAIRAUDET

Krooniset hengityselinsairaudet ovat hengitysteiden ja keuhkojen sairauksia. Yleisimpiä ovat keuhkoahtaumatauti (COPD), astma, työperäiset keuhkosairaudet ja keuhkoverenpainetauti.

Tupakoinnin ohella keuhkosairauksien riskiä kasvattavat ilmansaasteet, työperäiset kemikaalit ja pöly sekä tiheät alahengitysteiden infektiot lapsuudessa.

Tässä esitellään yleinen keuhkosairaus, keuhkoahtaumatauti (COPD).

Krooninen keuhkoahtaumatauti (COPD)

Nimi: Steven
Ikä: 60 vuotta
Työ: kuljetustyöntekijä

 

Steven, joka sairastaa keuhkoahtaumatautia (COPD) 

Jo joidenkin kuukausien ajan Steven on kärsinyt sitkeästä yskästä. Kun hänen täytyy kulkea pitkiä matkoja jalan, kiivetä portaita tai kantaa painavimpia paketteja, hän hengästyy ja hänen on pakko pysähtyä muutamaksi minuutiksi toipuakseen. Stevenin lääkäri kertoi, että nämä ovat keuhkoahtaumataudin ensimmäiset merkit ja että hänen tulisi välttää raskaiden taakkojen kantamista ja tehtäviä, joissa hän altistuu pölylle ja pakokaasuille. Steven haluaisi puhua sairaudestaan esimiehelleen ja toivoo, että esimies voisi keventää hänen työtään. Steven ei halua lopettaa työskentelyä, mutta pelkää, että ikänsä ja sairautensa vuoksi työnantaja ei enää tarvitse häntä palvelukseensa, ja jos hän joutuu työttömäksi, on hänen vaikeaa enää löytää uutta työtä

KROONINEN KEUHKOAHTAUMATAUTI (COPD)

1. Mikä se on?

Krooninen keuhkoahtaumatauti (COPD) on sairaus, joka ilmenee keuhkoissa ja keuhkoputkissa ja aiheuttaa hengenahdistusta. Kyseessä on pitkäaikainen sairaus, jonka vaikutukset ovat peruuttamattomia ja jonka etenemistä ei voida estää, ainoastaan hidastaa.

Keuhkoahtaumatautiin liittyy seuraavanlaisia tekijöitä:

  • Krooninen keuhkoputkentulehdus eli limakalvon tulehdustila
  • Keuhkolaajentuma, joka vaurioittaa keuhkorakkuloita. Keuhkolaajentuma saa usein alkunsa kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta.
  • Huonosti hoitoon reagoiva astma, joka ei vastaa tyypillisiin astmalääkkeisiin.

Taudin taustalla on monenlaisia syitä:

  • Suurimmassa osassa COPD johtuu sisäänhengitetyistä epäpuhtauksista, useimmiten tupakoinnista.
  • Altistus teollisuuden myrkyllisille aineille (esim. kaasut) sekä pölylle ja huonolle ilmanlaadulle.
  • Myös perimä vaikuttaa yksilön riskiin saada COPD. Henkilöt, joilla on perinnöllinen puutos keuhkoja suojaavasta proteiinista, sairastuvat herkemmin.

2. Oireet

Keuhkoahtaumataudin pääoireet ovat:

  • Hengenahdistus, erityisesti fyysisen aktiivisuuden aikana, myös kevyen liikunnan kuten yhden kerrosvälin portaiden kävelyn jälkeen.
  • Hengityksen pihinä ja vinkuna erityisesti uloshengityksen aikana. Hengityksen rytmi ja frekvenssi vaihtelevat ja hengitys on potilaalle hankalaa tai kärsimystä aiheuttavaa.
  • Ahtauden tunne rinnassa
  • Limaneritys keuhkoputkista, limassa voi olla myös jonkin verran verta.
  • Krooninen yskä
  • Käheys
  • Lämpö/kuume tai kylmänväreet
  • Heikkous ja energianpuute
  • Kipu niellessä
  • Jalkojen, nilkkojen ja säärten turvotus
  • Tahaton painonlasku (etenkin sairauden myöhäisemmissä vaiheissa)

Oireet voivat kehittyä komplikaatioiksi, mikä aiheuttaa paljon vakavampaa haittaa potilaalle. Esimerkiksi usein toistuvat hengitystieinfektiot (nielutulehdus, flunssat, keuhkokuume), keuhkolaajentuma, keuhkosyöpä, keuhkoverenpaine tai muut liitännäissairaudet, kuten sydänsairaudet, masennus ja ahdistuneisuus, voivat olla keuhkoahtaumataudin seurausta.

3. Hoito

COPD on etenevä ja ainakin toistaiseksi parantumaton sairaus, mutta oikean diagnoosin ja hoidon ansiosta keuhkoahtaumatautiin sairastuneet voivat hallita sairauttaan ja oireitaan, hengittää helpommin ja välttää pahenemisvaiheita.

Elintapoihin ja aktiivisuuteen liittyvillä muutoksilla sairastuneet voivat ottaa aktiivisen roolin sairautensa hoidossa ja parantaa fyysistä ja henkistä terveyttään ja elämänlaatuaan.

Tärkein hoitomuoto kroonista keuhkoahtaumatautia sairastavalle on tupakoinnin lopettaminen, jotta sairauden eteneminen pysähtyisi ja pahenemisvaiheilta vältyttäisiin.

Passiivisen tupakoinnin, kaasujen, ilmansaasteiden ja pölyn välttäminen on tärkeää.

COPD:n hoito suunnitellaan aina yhdessä sairauteen erikoistuneen lääkärin kanssa.
Hoito sisältää:

  • Keuhkoputkia laajentavat lääkkeet, kortisoni, teofylliini ja antibiootit
  • Happiterapia, joka helpottaa riittävää hapen saantia.
  • Keuhkojen kuntoutushoito: hengityslihaksia vahvistavat harjoitteet

4. Psykososiaaliset seikat ja vaikutus työkykyyn

Keuhkoahtaumatautidiagnoosilla saattaa olla merkittäviä vaikutuksia sairastuneen henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen elämään, samoin kuin työelämään.

Työssä käymisen jatkaminen niin pitkään kuin mahdollista tukee sairastuneen sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia sekä fyysistä terveyttä, luo sairastuneelle hyvän päivärytmin ja kohentaa hänen taloudellista tilannettaan. Jos työ on luonteeltaan sellaista, että sillä ei ole suoraa vaikutusta sairauden etenemiseen, henkilö voi hyvin jatkaa työssä ja häntä voi kannustaa tekemään niin. Sairaus ei välttämättä vaikuta tuottavuuteen, vaikka keuhkoahtaumatautiin sairastunut työntekijä ei voisikaan työskennellä täydellä teholla.

Keuhkoahtaumatautia sairastavien työntekijöiden johtaminen sekä työssä jatkamisen ja työhön palaamisen tukeminen:

  • Huolehdi työpaikan hyvästä hengitysilmasta ja ilmankosteudesta esimerkiksi varmistamalla ilmanvaihdon toimivuus.
  • Edistä käytänteitä, jotka tähtäävät tupakoinnin lopettamiseen ja passiivisen tupakoinnin välttämiseen. Tarjoa työympäristö, jossa ei ole tupakansavua, pölyä, kaasuja tai hajusteita.
  • Jos työtehtävä vaatii työntekijän altistumista joillekin näistä ärsykkeistä (kaasut, kemikaalit, toksiinit, ilmansaasteet), huolehdi, että työntekijä käyttää asianmukaisia suojavarusteita kuten, hengityssuojainta.
  • Rajoita raskaita työtehtäviä erityisesti silloin, kun työ on fyysisesti vaativaa. Tämä voi tarkoittaa myös esimerkiksi taukojen pitämistä puhumisesta, sillä äänen käyttäminen voi olla väsyttävää hengitystieoireista kärsiville.
  • Salli etätyö ja joustava työaika, jos mahdollista.
  • Tee liikkumisesta työntekijälle helppoa esimerkiksi järjestämällä parkkipaikalle esteettömiä parkkiruutuja ja tarjoamalla apuvälineitä liikkumiseen ja tavaroiden kantamiseen (esim. pyörillä vedettävä laukku).
  • Anna työntekijälle lepoaikaa ja aikaa lääkkeiden ottamiseen myös työpäivän aikana. Varmista, että työntekijällä on mahdollisuus käyttää happihoitolaitetta työpaikallakin, jos häntä on ohjeistettu sellaista käyttämään. Se auttaa ehkäisemään hengenahdistusta, parantaa vireystilaa ja mahdollistaa työpäivän sujumisen tehokkaammin.
  • Kun on ilmeistä, että työn tekeminen pahentaa työntekijän sairautta, hän voi haluta jäädä pitkäaikaiselle sairauslomalle. Viimeisenä vaihtoehtona on sairaseläkkeelle jääminen.

Lisätietoja:
European Respiratory Society (ERS) – https://www.erswhitebook.org/chapters/chronic-obstructive-pulmonary-disease/
European
Academy of Allergy and Clinical Immunology (EAACI) https://www.eaaci.org/
European Federation of Allergy and Airways Diseases Patients’ Associations (EFA) – http://www.efanet.org

Share This