TUKI- JA LIIKUNTAELINSAIRAUDET

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet voivat vaikuttaa laajasti kehon eri osiin:

  • nivelet ja niihin liittyvät kudokset, kuten jänteet ja nivelsiteet (esim. nivelrikko, reuma)
  • luut (esim. osteoporoosi, traumasta johtuvat luun murtumat)
  • lihakset (esim. sarkopenia eli lihaskato)
  • selkäranka (esim. selkä- ja niskakipu)
  • hermosto (esim. issias)
  • monet kehon alueet tai elimet, kuten paikalliset tai levinneet kipuoireyhtymät ja tulehdukselliset sairaudet

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. Tässä kuvataan selkäkipua, joka on erittäin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus.

Selkäkipu

Nimi: Pedro
Ikä: 57 vuotta
Työ: tehdastyöntekijä

Pedro, joka kärsii selkäkivusta

Pedro on töissä tehtaassa. Hänen työhönsä liittyy päivittäin tuntikausien seisomista ja samojen liikeratojen toistamista sekä joskus raskaiden tavaroiden nostamista. Viimeaikoina Pedron selkä on ollut kipeä, ja hän on havainnut, että hänen työhönsä kuuluvat samanlaisina toistuvat liikeradat pahentavat kipua. Pedro kokee, että hän ei voi pitkään jatkaa työskentelyä tällä tavalla, ja haluaisi keskustella esimiehensä kanssa avun saamisesta tai työn muuttamisesta. Häntä pelottaa asian puheeksi ottaminen, sillä yritys kärsii laskusuhdanteesta, eikä hänelle välttämättä löydy uutta työtä. Toisaalta hän ei usko selviävänsä kivun kanssa. Jo nyt Pedro työskentelee särkylääkkeiden voimalla, vaikka ne eivät merkittävästi helpota kipua. Pedro ei tiedä, kenen kanssa voisi jakaa murheensa, ja hän on huolissaan siitä, että hänestä tehdään ikänsä vuoksi tarpeeton. Pedro kuitenkin tarvitsee työnsä, jotta hänen perheensä tulee toimeen.

Selkäkipu

1. Mikä se on?

Selkäkipu on kipu, joka tuntu joko ylä- tai alaselässä. Noin 80 % aikuisista kokee selkäkipua jossain elämänvaiheessa.

Selkäkipu voi johtua loukkaantumisista, epäsopivasta fyysisestä aktiivisuudesta tai sairauksista, ja on usein seurausta yhden tai useamman alueen ongelmasta (esim. nivelsiteet, lihakset, hermot, selkäranka, välilevyt tai nikamat).

Selkäkipu koskettaa kaikenikäisiä ja sukupuolisia henkilöitä, ja syyt kipuun vaihtelevat. Tietyt tilat ja tekijät ovat yhteydessä selkäkipuun ja voivat lisätä riskiä saada selkäkipu:

  • Alaselkäkivun riski kasvaa iän myötä, noin 30−40 vuoden iästä lähtien.
  • Naisilla on miehiä suurempi alaselkäkivun riski.
  • Fyysinen inaktiivisuus, tupakointi, epäterveelliset ruokailu- ja juomatavat
  • Laaja-alainen kipuoireilu, eli monen paikan kipu
  • Luustoon liittyvät epätasapainoisuudet, reuma, osteoporoosi, välilevyn pullistumat tai repeytymät
  • Huono nostotekniikka, lihaksen tai nivelsiteen vääränlainen kuormitus, liian painava selkäreppu

2. Oireet

Selkäkivun merkit ja oireet voivat olla esimerkiksi:

  • Lihaskipu
  • Tylppä kipu
  • Vihlova tai pistävä kipu
  • Kipu, joka säteilee jalkaan (issias tai issiashermon ärsytys)
  • Kipu, joka pahenee selän taivutuksen, nostamisen, kävelyn tai nukkumisen yhteydessä (selän aamujäykkyys on yleinen vaiva selkäkivussa)
  • Kipu, joka paranee selinmakuulla
  • Notkeuden ja liikkuvuuden väheneminen

Kipu voi tuntua yläselässä, mutta useimmiten alaselässä. Akuutti selkäkipu on yleisin selkäkivun ilmenemismuoto ja usein ohimenevä. Se tulee äkillisesti, mutta kestää alle kolme kuukautta riippumatta hoitotavasta.

Suurin osa akuutista alaselkäkivusta on seurausta traumasta tai mekaanisesta kuormituksesta esimerkiksi kaatumisen tai raskaan taakan nostamisen seurauksena.

Krooninen selkäkipu on akuuttia hankalampi ongelma, joka usein aiheuttaa vahvoja psykologisia ja sosiaalisia haittoja. Harvoissa tapauksissa kipu johtuu tietystä syystä; useimmiten krooninen kipu alkaa ilman selkeää syytä ja on epäspesifistä.

3. Hoito

Selkäkipukohtauksia on mahdollista estää tai helpottaa parantamalla fyysistä kuntoa sekä opettelemalla terveellisiä ja turvallisia liikeratoja ja liikkumisen tekniikoita. Avuksi voi olla koulutetun valmentajan tai fysioterapeutin ohjeistama:

  • säännöllinen kevyt aerobinen liikunta, kuten uinti tai kävely
  • lihasvoiman ja liikkuvuuden lisääminen, erityisesti vatsa- ja selkälihasten voiman kasvattaminen

Terveen kehonpainon säilyttämisellä on niin ikään tärkeä merkitys.

Jos selkäkivun estäminen ei onnistu, yksinkertainen kotona tehtävä omahoito useimmiten parantaa selkäkivun muutamien viikkojen kuluessa. Jos kipu jatkuu, on suositeltavaa hakeutua lääkäriin ja tutkia, löytyykö kivulle selkeitä lääketieteellisiä selityksiä. Selkäkivun hoidon tulee sisältää useita tasoja biopsykososiaalisen mallin mukaisesti. Selkäkivun hoitoon voi tapauksesta riippuen kuulua seuraavia elementtejä:

  • Kotihoito: lämpö- tai kylmähoidot, aktiivisuus ja liikunta ryhdin parantamiseksi ja tukilihasten vahvistamiseksi
  • Lääkitys: kipu- ja tulehduskipulääkkeet, kortisoni-injektiot, masennuslääkkeet
  • Täydentävät hoidot: hieronta, kiropraktiset toimenpiteet ja fysioterapia, jooga ja rentoutustekniikat, akupunktio, ultraääni tai sähköstimulaatio (TENS), biopalautehoito, kognitiivinen käyttäytymisterapia.

Selkäkipu on tavallinen syy lääkärin vastaanotolle hakeutumiseen. Se on myös maailmanlaajuisesti yksi tärkeimmistä työpoissaolojen ja työkyvyttömyyden syitä. Selkäkipu voi olla epämiellyttävää, jopa lamaannuttavaa, ja tekee työhön keskittymisestä hankalaa. Tästä syystä se johtaa usein työpoissaoloihin ja vähentää tuottavuutta sekä heikentää elämänlaatua.

Selkäkipu voi olla työperäistä ja johtua esimerkiksi seuraavista tekijöistä:

  • Voima: liian suuren voiman kohdistuminen selkään; esimerkiksi nostamalla tai siirtämällä painavia esineitä voi aiheuttaa selkävamman.
  • Toistot: toistuvat liikkeet, erityisesti sellaiset, joihin liittyy selkärangan kiertymistä tai taivutusta, voivat aiheuttaa selkävamman.
  • Inaktiivisuus: passiivinen työ tai toimistotyö voivat aiheuttaa selkäkipua erityisesti henkilöillä, joilla on huono ryhti tai jotka istuvat koko päivän tuolissa, joka ei tue selkää.

Selkäkivusta kärsivien työntekijöiden johtaminen sekä työssä jatkamisen ja työhön palaamisen tukeminen:

Toimenpiteet selkäkivun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tulee asettaa etusijalle. On työnantajien vastuulla järjestää turvallinen ja terveyttä tukeva työympäristö. Seuraavia toimenpiteitä voidaan soveltaa työpaikalla eri tasoilla:

  • tietoisuuden herättäminen (esim. suositukset ja ohjeet työntekijöille miten ehkäistä selkäkipua työssä ja jokapäiväisessä elämässä)
  • ennaltaehkäisyn edistäminen (esim. hyvien käytänteiden, kuten terveen painon, aktiivisuuden ja liikunnan, edistäminen)
  • kohtuullisten mukautusten tarjoaminen huomioiden selkäkivun ja työn erityispiirteet:
    • jos käveleminen on kivuliasta, työnantaja voi esimerkiksi siirtää työntekijän työpistettä lähemmäs sellaisia alueita, joita työntekijä työssään tarvitsee.
    • jos työ vaatii raskaiden taakkojen siirtelyä, työnantajan tulee tarjota joko koneellista/mekaanista tai ihmisen apua tai järjestää työtila uudelleen paremmalla tavalla.
    • jos työntekijän pitää istua koko päivä työpöydän ääressä, työnantaja voi tarjota ergonomia-asiantuntijan opastuksen sekä erityisesti työntekijää varten hankitut työvälineet, jotta työnteko on miellyttävämpää.
    • jos työ vaatii seisomista, työnantaja voi tarjota jakkaran tai vastaavan johon nojata, painetta tasaavan lattiamaton väsymystä vähentämään tai muita vastaavia työn tekoa helpottavia ratkaisuja.

Lisätietoja:

Alaselkäkivun käypä hoito – https://www.kaypahoito.fi/hoi20001
European League Against Rheumatism (EULAR) – https://www.eular.org/index.cfm

Share This