Neurologisiin sairauksiin liittyy mikä tahansa häiriö, joka vaikuttaa keskus- tai ääreishermostoon, joka koostuu aivoista ja selkäytimestä sekä kaikista muista kehon hermoista.
Neurologiset sairaudet ovat yleisiä, ja ne voivat johtaa erittäin laajaan oireiden kirjoon riippuen erityisestä häiriöstä ja erityisesti aivojen kohdalla erityisistä alueista.
Neurologiset tilat, kuten Parkinsonin tauti, motoristen neuronien sairaudet ja epilepsia, johtuvat aivojen, selkärangan tai ääreishermojen vaurioista. Jotkut neurologiset tilat ovat hengenvaarallisia, ja monet vaikuttavat vakavasti yksilön elämänlaatuun. Ei ole aina helppoa selviytyä työpaineista, kun neurologinen tila vaikuttaa ihmiseen, ja monet työnantajat eivät ole tietoisia tavoista, joilla heidän tilansa voi vaikuttaa heidän työhönsä.
Neurologisia sairauksia on yli 600 tyyppiä, jotka on luokiteltu laajasti (myös NHS UK: n tuoreen raportin mukaan):
- Äkilliset sairaudet (esim. Hankittu aivovamma tai selkäydinvamma),
- Ajoittaiset ja arvaamattomat tilat (esim. Epilepsia, tietyntyyppiset päänsäryt tai multippeliskleroosin alkuvaiheet),
- Progressiiviset tilat (esim. Motorinen hermosairaus, Parkinsonin tauti tai multippeliskleroosin myöhemmät vaiheet),
- Vakaa neurologinen tila (esim. Polion jälkeinen oireyhtymä tai aivohalvaus aikuisilla).
Tässä osassa kuvataan kolmea neurologista tilaa: migreeni, multippeliskleroosi ja aivohalvaus, jotka ovat hyvin usein työikäisiä.
Multippeliskleroosi (MS-tauti)
Nimi: Mary
Ikä: 28 vuotta
Työ: työntekijä
Mary, joka sairastaa MS-tautia
Maryllä on jokin aika siten diagnosoitu MS-tauti. Mary on välillä hyvin väsynyt ja kärsii toisen silmän näön sumentumisesta. Välillä jotain kehonosaa pistelee ja välillä jalkojen tunnottomuus ja heikkous haittaavat kävelyä. Näiden jaksojen välillä Maryllä on kuitenkin kausia, jolloin hän on oireeton. Mary on vasta uransa alussa ja hän pelkää, että jos hän puhuu sairaudestaan esimiehelleen, hän menettää etenemismahdollisuutensa työpaikallaan.
Multippeliskleroosi (MS-tauti)
1.Mikä se on?
Multippeliskleroosi eli MS-tauti on etenevä hermostoa rappeuttava sairaus, joka johtuu hermoja eristävän kerroksen eli myeliinin vaurioitumisesta. Sairaus on autoimmuunitauti, jossa kehon oma immuunipuolustus hyökkää myeliinin kimppuun. Myeliinin vaurioituminen ja menetys saa aikaan oireet, joita voi olla eri puolilla kehoa riippuen siitä, missä kohtaa keskushermostoa vaurio sijaitsee. Oireilu voi alkaa missä iässä tahansa, mutta useimmiten MS-tauti diagnosoidaan 20 ja 40 ikävuoden välillä, kun henkilö on parhaassa työiässä. MS-tautia tavataan myös lapsilla. Naisilla sairaus on kolme kertaa yleisempi kuin miehillä.
MS-taudin yleisimmät oireet ovat:
- uupumus, esim. rasituksen sietokyvyn alentuminen ja voimakas väsymys.
- näkö- ja silmäoireet, esim. näön heikkeneminen, kipu silmien takana tai kaksoiskuvien näkeminen
- liikkumisen hankaluudet, esim. tasapainovaikeudet, lihasheikkous ja -jäykkyys sekä kömpelyys
- tuntomuutokset, esim. tuntoaistin herkistyminen, kutina, nipistely, puutuminen ja hermosärky
2. Oireet
MS-tautiin voi liittyä monenlaisia oireita vaurioituneen myeliinin sijainnista riippuen. MS-taudille on tyypillistä oireiden jaksottaisuus, jolloin oireelliset ja oireettomat kaudet vaihtelevat. Sairaus on kuitenkin etenevä eli pahenee ajan kanssa.
Oireiden toistumistiheys tyypillisesti tihenee sairauden edetessä ja pahetessa, vaikka aina oireille ei löydy kliinistä selitystä.
Sairauden ilmenemisessä on laajaa vaihtelua, ja on mahdotonta ennustaa, miten tauti tulee vaikuttamaan sairastuneeseen. Monet MS-tautiin sairastuneet voivat jatkaa suhteellisen normaalia elämää jopa useita vuosia.
3. Hoito
MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sen kulkua muuttavia hoitomuotoja on useita. Nämä hoidot vähentävät pahenemisvaiheiden tiheyttä, vakavuutta ja oireita sekä pyrkivät hidastamaan sairauden etenemistä. Suonensisäisiä steroideja käytetään lyhytaikaisesti pahenemisvaiheen pysäyttämiseen. Pitkän aikavälin hoitomuotoja, jotka vaikuttavat immuunijärjestelmään, on sekä suonensisäisä että suun kautta otettavia.
Hoito räätälöidään aina yksilöllisesti.
4. Psykososiaaliset seikat ja vaikutus työkykyyn
MS-taudin oireet vaihtelevat paljon. Sairauden kulkua ei pysty ennustamaan ja pahenemisvaiheet voivat tulla milloin tahansa. Ilman sopivaa tukea osa MS-tautiin sairastuneista voi ahdistua tai masentua sairauden epävarmuuden ja epäsäännöllisyyden vuoksi. Masennus voi johtua myös itse sairaudesta tai voi tulla joidenkin hoitomuotojen sivuvaikutuksena. Tämän takia mielen hyvinvointi on huomioitava MS-taudin hoidossa. Sairastuminen MS-tautiin vaikuttaa hyvin eri tavoin eri ihmisten työkykyyn, ja osa pärjää työssään normaaliin eläkeikään asti.
Osa työkykyä haittaavista sairauteen liittyvistä esteistä on käytännönläheisiä. Esimerkiksi toimintakyky, energiatasojen vaihtelu, väsymys ja muiden terveyshaasteiden läsnäolo vaikuttavat työntekoon. Osa esteistä on asenteellisia, kuten leimaaminen tai työnantajan kielteinen suhtautuminen.
MS-tautia sairastavien työntekijöiden johtaminen sekä työssä jatkamisen ja työhön palaamisen tukeminen:
- Esimiehelle tai työkavereille kertominen on jokaisen oma asia. Kertominen on kuitenkin usein hyväksi, koska tällöin työyhteisö voi paremmin tukea sairastuneen työkaverin työssä jaksamista. Oireiden ja mahdollisten lääkärikäyntien tai kuntoutuksen salaaminen vievät lisäksi turhaan voimavaroja.
- MS-tautia sairastavan voi olla pakko jäädä kotiin pahenemisvaiheiden ajaksi jopa pitkäksi aikaa. Selkeä suunnitelma poissaolojen ja työhönpaluun varalle on hyvä tehdä yhdessä työntekijän ja työnantajan kanssa. Joissain tapauksissa on tarpeen siirtää työntekijä esimerkiksi fyysisesti vähemmän rasittaviin tehtäviin.
- Voimakasta väsymystä, joka ei korjaannu nukkumalla, kokee jopa 80 % MS-tautiin sairastuneista, ja se voi olla oireista lamaannuttavin. Joustava työaika, työajan lyhentäminen ja etätyön mahdollistaminen sekä kohtuulliset mukautukset, kuten esteettömät rakennukset sekä wc- ja taukotilat, ja huolehtiminen siitä, että sisäilma ei ole liian lämmin ja työntekijällä on mahdollisuus pitää taukoja tarpeen mukaan, voivat helpottaa tilannetta.
Lisätietoja:
Neuroliitto – https://neuroliitto.fi/tieto-tuki/elamaa-sairauden-kanssa/tyo/
European Multiple Sclerosis Platform (EMSP) – www.emsp.org/