SYÖPÄSAIRAUDET

Syövät ovat ryhmä sairauksia, joihin liittyy epänormaali ja hallitsematon solujen jakautuminen. Normaalisti elimistön solujen jakautuminen on tarkasti säädeltyä. Joskus solu kuitenkin alkaa kasvaa ja jakaantua epänormaalisti. Hallitsemattomasti jakaantuvista soluista muodostunutta massaa kutsutaan kasvaimeksi. Kasvaimet voivat olla hyvänlaatuisia tai pahanlaatuisia. Sairauden edetessä kasvain häiritsee viereisiä kudoksia ja voi levitä muihin kehon osiin.

Syöpä voi tulla mihin kehonosaan tahansa, ja syöpätyyppejä tunnetaan yli sata erilaista. Syövät voidaan jakaa sellaisiin, jotka eivät muodosta kiinteää kasvainta (esim. vereen ja veren muodostukseen liittyvät syövät, kuten leukemia ja lymfoomat), ja kiinteän kasvaimen muodostaviin (esim. rinta- ja keuhkosyöpä).

Sairauden ilmeneminen, ennuste ja sairauden aste riippuvat paljolti kasvaimen tyypistä. Tässä esimerkkinä on estelty rintasyöpä.

Rintasyöpä

Nimi: Kate
Ikä: 38 vuotta
Työ: lakimies

 

Kate, joka sairastaa rintasyöpää

Katella diagnosoitiin rintasyöpä rutiinitarkastuksen yhteydessä. Hän on solunsalpaushoitojen aikaan hyvin huonovointinen eikä pysty työskentelemään. Hoitojaksojen välissä Katen vointi on sen verran hyvä, että hän pystyy työskentelemään, mutta välillä toimistolle meneminen ja kollegoiden näkeminen osoittautuu uuvuttavaksi, vaikkakin mieltä virkistäväksi. Katelle työssä käyminen on erittäin tärkeää hänen perheensä takia, ja siksi hän pelkää työnsä menettämistä. Kate haluaisi työskennellä osa-aikaisesti, mutta hänen työhönsä kuuluu asiakkaiden tapaamista sekä oikeusistuntoja, joiden ajankohtiin hän ei voi vaikuttaa. Hän haluaisi joustavan työajan, mutta henkilöstöhallinto ehdotti, että hän ottaisi sairaslomaa ja pysyisi kotona, kunnes vointi on parempi.

Rintasyöpä

1. Mikä se on?

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpäsairaus. Rintasyöpiä on monta erilaista ja jokaisella rintasyöpätyypillä on omat erityispiirteensä. Syöpä voi saada alkunsa rinnan eri osista ja ilmetä joko yhdessä tai molemmissa rinnoissa. Kaikki syöpätyypit voivat ilmetä rintarauhasen lisäksi kainalon imusolmukkeissa tai muissa kohdissa, jotka osallistuvat imunesteen kuljettamiseen pois rinnasta.

2. Oireet

Rintasyövän merkit eivät aina ole selkeitä. Usein syöpä ei aiheuta havaittavia oireita ainakaan sairauden alkuvaiheessa. Yksi tyypillinen syövän oire on tuntuva ja joskus myös näkyvä kyhmy, vaikkakin tämä on useimmiten jo edenneen kasvaimen merkki. Rintarauhasen kasvaimet eivät kuitenkaan aina ole tunnustelemalla havaittavissa. Rintasyövän diagnosointiin käytetään mammografiaa, rinnan ultraäänitutkimusta, magneettitutkimusta sekä rintarauhasesta otetun näytteen (biopsian) kudostutkimusta.

Alkuvaiheessa rintasyöpä ei tavallisesti aiheuta kipua. Rinnassa tuntuva aristus johtuukin useimmiten hormonaalisista muutoksista kuukautiskierron aikana.

3. Hoito

Rintasyöpä on vakava sairaus etenkin, jos sitä ei havaita ajoissa. Kasvaimen havaitseminen mahdollisimman aikaisin rintasyöpäseulontojen avulla on tärkeää, jotta voidaan estää sairauden aiheuttamat haitat. Tällöin kasvain voidaan hoitaa jo alkuvaiheessa, jolloin toipumisen mahdollisuudet ovat paremmat. Sairauden vaiheen ja asteen tunnistaminen on hoidon suunnittelun ja ennusteen laatimisen kannalta tärkeää.

Yleisimmät rintasyövän hoidossa käytetyt vaihtoehdot ovat:

  • Kirurgia: Kasvaimen leikkaushoitoa tarjotaan useimmille potilaille kasvaimen poistamiseksi. Leikkaus voidaan toteuttaa eri tekniikoilla riippuen kasvaimen ja rinnan erityispiirteistä.
  • Sädehoito: Sädehoidossa käytetään suurienergistä, ionisoivaa säteilyä eli niin kutsuttua radioaktiivista säteilyä. Sädehoito tuhoaa syöpäsoluja ja kutistaa kasvaimia. Sitä käytetään usein leikkaushoidon rinnalla, joko ennen leikkausta tai leikkauksen jälkeen, tai kasvaimen uusiutumisen hoitamiseen.
  • Sytostaatti- eli solunsalpaushoito: Solunsalpaushoito on koko kehoon vaikuttava hoitomuoto, jossa injektioina tai tabletteina annettu lääke leviää verenkierron kautta koko kehoon ja näin saavuttaa ja tuhoaa syöpäsolut kehon eri osissa. Solunsalpaushoitoa voidaan hyödyntää joko ennen leikkausta tai sen jälkeen tai kun kasvain on lähettänyt etäispesäkkeitä, joihin hoidolla arvioidaan voitavan vaikuttaa.
  • Hormonaalinen terapia: Hormoniterapia on hoitomuoto, jossa lääkkeiden avulla estetään naishormoni estrogeeniä vaikuttamasta rinnassa oleviin syöpäsoluihin, jolloin syöpäsolujen kasvu lakkaa, tai vähennetään kehon tuottaman estrogeenin määrää, jotta syövän uusiutumisen riski pienenisi. Hormoniterapiaa voidaan käyttää yksin tai solunsalpaushoidon jälkeen tai sädehoidon aikana.

Syöpähoitojen jälkeen moniammatillinen hoitotiimi suunnittelee seurantaohjelman, johon kuuluvat säännölliset seurantakäynnit. Suunnitelma on aina henkilökohtainen ja riippuu muun muassa syövän etenemisestä ja tyypistä. Seurantaohjelman tarkoituksena on seurata syövän mahdollista uusiutumista sekä hoitojen fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia.

4.Psykososiaaliset seikat ja vaikutus työkykyyn

Syöpädiagnoosilla ja -hoidoilla on aina suuri vaikutus potilaiden ja heidän perheidensä fyysiseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin huolimatta syövän ilmenemismuodosta, ennusteesta ja sairauden ja sen hoitojen aiheuttamasta haitasta. Syövästä on kuitenkin tulossa yhä enenevässä määrin hallittavissa oleva krooninen sairaus. Suuri osa esimerkiksi juuri rintasyöpädiagnoosin saaneista parantuu sairaudestaan. Työelämälle tämä on oleellista etenkin, koska syöpä koskettaa usein myös nuoria henkilöitä, jotka ovat työuransa alku- tai keskivaiheessa. Syöpään liittyy työkyvyn vaihtelua. Välillä sairastunut on täysin työkykyinen, mutta etenkin syöpähoitojen aikana hänen työkykynsä ja tuottavuutensa saattavat olla heikentyneet. Työn säilyttäminen ja työhön palaaminen ovat kuitenkin erittäin tärkeitä syöpään sairastuneille niin sosiaalisten ja taloudellisten seikkojen kuin henkisen hyvinvoinnin ja itsetunnon kannalta.

Monialainen lähestymistapa, joka huomioi työntekijän, työnantajan ja terveydenhuollon ammattilaiset, helpottaa syövästä toipuvien työhön paluuta. Työnantajan suhtautuminen on ratkaisevan tärkeää. Tilannetta varten on hyvä olla yleinen ohjeistus, jossa kuitenkin huomioidaan myös työhön palaavan työntekijän henkilökohtaiset tarpeet.

Syöpäsairaiden työntekijöiden johtaminen sekä työssä jatkamisen ja työhön palaamisen tukeminen:

  • Nimeä henkilö, joka vastaa keskustelun ylläpitämisestä työnantajan ja syöpäsairaan työntekijän välillä koko sairauden ajan, jotta kommunikaatio olisi helppoa ja avointa. Keskusteluissa tulisi huomioida esimerkiksi se, haluaako syöpään sairastunut työntekijä kertoa sairaudestaan kollegoilleen ja millä tavalla hän toivoisi sen tapahtuvan.
  • Kunnioita työntekijän yksilöllisiä reaktioita diagnoosiaan ja hoitojaan kohtaan ja vakuuta, että työntekijä voi aina halutessaan keskustella työasioistaan. Anna työntekijälle vapaus valita hetki tällaiselle keskustelulle.
  • Ole joustava työjärjestelyjen suhteen aina, kun se on mahdollista. Esimerkiksi jos työntekijä haluaa jatkaa työskentelyään myös hoitojen aikana, muista, että se saattaa olla tärkeää hänen hyvinvoinnilleen. Ole ymmärtäväinen ja pyri mahdollisuuksien mukaan toimimaan työntekijän toiveiden mukaan. Työn mukautuksista tulee keskustella työntekijän kanssa koko hoitojakson ajan ja työjärjestelyjä tulee muuttaa, jos työntekijän tai työnantajan tarpeet muuttuvat jakson aikana.
  • Kun työhön paluu ei ole mahdollinen, keskustele työntekijän kanssa mahdollisista vaihtoehdoista ja ratkaisuista; miten asiasta viestitään työyhteisölle ja miten työtehtävät jatkossa hoidetaan.

Lisätietoja:

Syöpä ja työ – https://syopajatyo.fi/
European Cancer Leagues (ECL) – www.europeancancerleagues.org
European Cancer Patient Coalition (ECPC) – http://www.ecpc.org
European Society for Medical Oncology (ESMO) – https://www.esmo.org
European CanCer organisation (ECCO) – https://www.ecco-org.eu

Share This